Kadonneen kännykän vaellus - osa 1

Ensi alkuun täytyy todeta, että kuvalla ja tarinalla ei ole muuta yhteistä kuin minä ja mystiikka. Siihen se päättyy :-)

Kosken kuohuissa ei ole muuta mystiikkaa kuin että sen kuohujen läpi ei näe, mitä pinnan alla tapahtuu. Koskikara ja telkkäpariskunta olivat puolestani tutkimassa myös pinnanalaista maailmaa, mutteivät kertoneet minulle yhtään mitään. Tai sitten en vain ymmärtänyt.

Jätin kuitenkin (viime) tiistaiaamuna kännykkäni vahingossa junaan. Laitoin sen 'sievästi' laukkuni viereen, kun puin takkia päälleni. Rutiini on sama joka aamu. Tällä kertaa jostain syystä matkaan tarttui vain käsilaukkuni, kännykkä jäi vain ajatusasteelle, siis penkille.

Töissä huomasin tilanteen - ei kännykkää. Puhelin oli kuitenkin herättänyt minut Tikkurilan aseman paikkeilla, joten kotiin se ei ollut jäänyt. Tarkan etsinnän jälkeen kävi selväksi, ettei se ollut tullut myöskään työpaikalle. (Hukkaan sen usein töissä ja tiedän jo täsmälleen vakiopaikat, mistä sen aina löytää - minä tai joku muu). Se oli jäänyt siis junaan.

Aikataulu oli tiukka eikä minulla ollut kännykkää. Jätin siis VR:lle palautetta palautelomakkeen kautta, muita yhteystoetoja en löytänyt. Soitin IT-tukeen ja he lupasivat laittaa liittymän katkolle. Puhelimen menettäminen oli mullistavaa, sillä siellä olivat yhteystietoni, kalenterini, matkalukemiseni, junan e-lippuni (onneksi se oli myös paperisena) ja paljon muuta.

Odotin tiistaina hartaasti, mutta mitään ei kuulunut VR:ltä.  Soitin lainapuhelimella asiakaspalveluun ja he kertoivat kaiken löytötavaran matkaavan löytötavaratoimistoon. Muuten he eivät voineet auttaa. Sain puhelinnumeron sinne. Soitin heille, mutta kuormaa ei oltu vielä purettu. Iltapäivällä ehkä. Iltapäivällä kuorma oli purettu, mutta kännykkääni ei ollut mukana. Löytätavaratoimiston mukaan VR lähettää löydetyt tavarat heille viimeistään 2 viikon kuluessa löydöstä. Se olisi työkännykälle aivan liian kauan! VR ilmoitti, että tavarat toimitetaan toimistoon päivittäin. Jäin siis odottamaan keskiviikkoa...