Hattelmalanjärven lintutornilla

Aurinko hemmotteli tänään ainakin täällä Hämeessä. Kävin Hattelmalanjärven lintutornilla. Keli oli houkuttava: auringon lisäksi keli oli niukasti pakkasella ja ollut sitä jo muutaman päivän. Lumipeite oli kuitenkin poissa. Usean perheen jäävierailun jälkeen uskaltauduin itsekin kävelemään muutaman askeleen jäälle. Sieltä sai kuvia hieman eri perspektiivistä.

Etsin kovasti blogeistani aikaisempia lintutornipostauksia, mutten löytänyt niitä ainakaan tähän hätään. Huomasin taas, kuinka upea juttu on, kun malttaa liittää postauksiin avainsanoja ja/tai tunnisteita. Kun ei aina jaksa, niin etsiminen on toivotonta. Päivittelin siis samalla myös vanhempien postauksien avainsanoittelua siltä osin kun maltoin.

Tavallisesti lintutornilla ei juuri kannata käydä tähän aikaan. Kaikki paikat ovat niin täynnä lunta, ettei löydy mitään havainnoitavaa sen enempää kuin kuvattavaakaan. On tämä erilainen kevät...

Lintutornille kävellään pitkospuita pitkin. Tavallisesti ne ovat siis tähän aikaan lumen peittämiä ja hieman myöhemmin ainakin osittain tulvivien vesien peittämiä. Nyt ne olivat melkein sulia.

Lintutornista tuttu näkymä alas kaislikkoon ja telkkäpöntölle.

Jäätä pitkin pääsin kuvaamaan torninkin eri suunnasta kuin tavallisesti. Se näyttää hieman joka suuntaan vinolta, enkä oikein osannut asemoida, milloin kuva olisi oikeasti suorassa...

Keskimmäiset tikasportaat ovat vanhaa perua. Torni on ollut pienempi, mutta laajennuksen myötä rappusistakin on tehty isommat ja helpommin kuljettavat. En ole koskaan käynyt tornilla noiden vanhojen rappusten käyttöaikaan.

Jäältä näkymä telkkäpöntöllekin avautuu eri perspektiivissä.

Toisella puolella oleva kaislikkokin näyttäytyy erilaisena matalalta katsottuna.