Suomen luonto on vain niin kaunis. Kun osaisi löytää nuo herkkupalat, joita löytyy ja riittää. Täytyy toki myöntää, että hiven auringon valoa kaunistaa mitä tahansa ;-)
Olen kartoittanut itselleni listaa juoksevista vesistä, joilla haluan käydä. Lista ei ole vielä pitkä, sillä etsimiseen menee kovasti aikaa - ja aikaa on aina liian vähän. Seuraavia retkiä olen suunnittellut Pirkanmaalle, mikäli kelit, auton käyttömahdollisuus ja omat vapaani osuvat sopivasti yhteen.
Lauantaina kävin vihdoin Vihavuodella, joka on köllötellyt vieraslistallani ainakin viime kesästä asti. Tähän reissuun ei voinut yhdistää mitään muuta hyötytoimintaa, joten nyt oli puoli päivää vain valokuvaamiselle ja ajomatkoille ;-)
Vihavuoden kosken alajuoksulta muutama kuva. Ensin en pitänyt siitä, että silta näkyi kuvissa väistämättä. Sitten totuin siihen, eikä se enää häirinnyt. Alajuoksu oli kuitenkin paljon kuvauksellisempi minun silmissäni kuin sillaton yläjuoksu.
Ihanaa sunnuntai-iltaa!
Onpa siinä paikalla nimi Vihavuosi. Ei ehkä ihan herttaisin historia, luulisin. Minusta tuo silta ei näytä ollenkaan pahalta.
VastaaPoistaTyttäreni vinkkasi minulle tuon paikan kun käytiin kesällä toisessa hänelle historian tunneilta tutussa paikassa. Historiaa siis on, mutta minä en ole perehtynyt. Ehkä kannattaisi... :-)
PoistaKauniita kuvia, miten oletkaan saanut tuosta vedestä noin "pehmeän". Kerrassaan upeita!
VastaaPoistaKiitos, Katinka!
PoistaPitkä valotusaika ja kunnon jalusta on kaiken salaisuus :-) Jälkiviisaana voisi todeta, että mitään extra-värikylläisyyttä ei kannata näissä kuvissa käyttää. Se samentaa enemmän veden väriä kuin tehostaa sammalten vihreyttä...
Kaunis paikka!
VastaaPoistaYllättävän kaunis paikka oli - aina on niin yllättävää, mitä uudesta paikasta löytyy, kun sinne vihdoin pääsee :-)
PoistaVesi on aina kiehtova kuvauskohde. Hienot kuvat jännännimisestä paikasta.
VastaaPoistaKiitos, nainen.kuvastimessa :-)
Poista