Parasta aikaa

Tänään ehdin päivänvalon aikaan kotiin ja kyllä sitä valoa riittikin. Vein kameran ulkoilemaan lammen ääreen, sillä siellä oleilee silloin tällöin sorsia. Niin nytkin. Tyyni vesi, matalalta pehmeästi paisteleva aurinko ja aavistus puiden syksyn värejä heijastumassa lammen pinnasta. Mikäs siinä oli nurmikolla istuessa ja sorsia tarkkaillessa :-)

Tästä osasta syksyä minä pidän. Tässä ei ole mitään huonoa ;-)

Sorsat näyttivät nauttivan myös, vaikka kaikki eivät yhden uroksen kanssa suostuneetkaan leikkimään.

Ihanaa torstai-iltaa kaikille. Toivottavasti saamme nauttia vielä monista kauniista keleistä...

Saaressa on lampi...

Seurasaaressa on muutamakin lampi. Se oli hauska yllätys mihinkään etukäteen perehtymättömälle. Saaren opastuskartta kertoo sen ja paljon muutakin.

Ja vaikkei sitä tästä kartasta näe, niin parissa lammessa on myös oma saari :-)

Yhdessä lammessa uiskenteli telkkäemo poikastensa kanssa. Ne olivat minulle tämän kesän ensimmäiset telkänpoikaset :-) Suloisia...

Sulaa

Torstaina lampi oli jo puoliksi sulanut. Keskiviikkona telkät ja sorsat uivat rannoilla vielä ympyrää, mutta tänään rantojen lisäksi puoli lampea on jo uimakäytössä. Tämä tuntuu keväältä :-)

Onnellinen hyppijä - Happy jumper

Laskeutumassa - Landing

Aino ja Janne - Aino and Janne

Pariskunta on taas Aulangolla.

Lisää Ainosta ja Jannesta videoklipillä ja Aulangon sivuilla.

Viihtyvät hyvin :-)

Pari vuotta sitten ne eivät olisi lähteneet lammelta mihinkään :-)

See video clip of their return to Aulanko after the winter.

Harjoittelua - Practising

Sorsat lentävät ja laskeutuvat. Kävelevät, lentävät ja laskeutuvat. Yhä uudelleen. Niiden laskeutuminen takaisin lampeen on hellyyttävä näky. Sitä tunnetta ei edes kuva voi välittää. Osa lennoista on paluuta pellolta, jossa ovat olleet  syömässä. Malttavat aina kävellä sinne äärettömän hitaasti tien poikki autoilijat hermostuttaen. Takaisin on aina kiire. Silloin lennetään.

Joskus lähtevät ihan lammesta suoraan lentämään. Kerran pelästyivät sateenvarjoani. Joskus lähtevät ihan muuten vaan. Lammesta lähtuessään lentävät kauemmaksi ja palaavat vasta paljon myöhemmin.

Harjoittelevat muuttoa varten, luulisin.

Mallards fly and land. Walk and fly and land. Time after time.

Landing is always beautiful. Sometimes they fly back from a lunch visit in a field. Sometimes they just fly for fun. Or they prepare themselves for moving somewhere else. This pond freezes every single winter. They have move at some point.

Sorsia - Mallards

Onneksi lammelle on kotoa vain 50 metriä. Ja onneksi retkijakkarat on keksitty. Pääsin minäkin muutaman kuvan nappaamaan vähemmän terveestä olotilasta huolimatta.

Fortunately it is only about 50 meters to the pond. And I feel so luckky to have a picnic chair. That's how I managed to take some pictures dispite feeling ill.

Lammen sorsia en osaa enää laskea. Ne kun eivät pysy paikoillaan. Mutta toista sataa niitä on jo selvästi, vaikkeivät asetukaan yhteiskuvaan poseeraamaan. Ja kun lammelta täytyy lähteä ruokailemaan pellolle tien yli, niin silloin mennään.

I cannot count the number of the mallards by the pond anymore. They don't stand still to wait my counting. But there are more than one hundred of them. And when they decide to walk to the field over the road, there's not a thing stopping them.

Tiellä ei ole minkäänlaista kiirettä. - Kato, kiva lehti - pitäisiköhän maistaa?

Once you're on the road - there's no rush. - See, what a nice leaf - should I taste it?

Ai, kun rupesi rapsuttamaan kesken tien ylityksen. Mutta ei mitään kiirettä...

Oh, it is scratching again and I am in the middle of the road. But there is no rush...

Joko me nyt lähdetään takaisin? No, pitää olla seuraavalla kerralla kärkijoukoissa...

Are we flying back already? I'll better be among the first ones on the field next time...

Usvainen aamu lammella

Aamulla oli enää 8 astetta lämmintä, kun lähdin töihin vähän seitsemän jälkeen. Lammella oli ihana usva ja sorsiakin siellä on jo kaksin kappalein. Jos syksy etenee vanhaan malliin, sorsat tulevat lisääntymään (määrällisesti, eivät suvullisesti - ainakaan syksyn aikana) ja lopulta niitä on tavallisesti jommin kummin puolin sataa sorsaa. Mutta nyt siis vasta kaksi.

Syyskesä on kuin onkin ihanaa aikaa...