Jos aurinkoon ei aina pääsekään suoraan käsiksi, heijasteet lohduttavat ja auttavat paljon. Harjun kupeessa on meidän kohdallamme mäntymetsikköä (ihan vieressä on myös kuusimetsää). Mäntyjen rungot heijastavat matalaa auringon valoa kauniisti. Tällä kertaa siis lauantaisia heijastuksia mäntyjen rungoista. Heijasteiden kaupanpäällisinä kauniita varjoja...
Meillä on vähän sama juttu täällä laakson pohjalla. Aurinko pilkisteli puiden sunnuntaina puiden välistä parin-kolmen tunnin ajan johonkin kohtaa pihaamme, kunnes painui vastapäisen metsän taa. Oikeastaan on mukavampi katsella auringon valaisemaa metsää vastakkaisella puolella, kuin itse laskevaa aurinkoa. Valaistut maisemat ovat niin kauniita. Kauniit kuvat :)
VastaaPoistaKiitos, Häivähdys!
PoistaItse ottaisin molemmat: laskevan auringon ja sen valaiseman maiseman. Miten niin ahne? ;-)
Kiitos kauniista kuvista.
VastaaPoistaMänty on upea puu kaikkinensa, mutta upeinta
on tuo auringon värileikki sen ruskealla kaarnalla.
Kiitos, Hanna!
PoistaMinunkin mielestäni männyn kaarna sen kuin kaunistuu matalassa valossa...
Marraskuussa olemme kaikki vähän varjokätkössä. Harvaan kohti valo yltää suoraan. Mutta jo tietoisuus valon olemassaolosta ja sen näkeminen puiden latvoissa piristää.
VastaaPoistaJa kun valo tulee suoraan, sehän häikäisee, kun tulee niin matalalta (aina jotain valittamisen aihetta...) ;-)
Poista