perjantai 8. marraskuuta 2013

Kohti seikkailua

Maanantaina bussimatka saaren halki, tiistaina laivalla Puerto de Moganiin ja keskiviikkona auton vuokraus ja ajelua eteläisellä saarella.

Meidän piti aloittaa Moganin kylästä (Puerto de Moganista vajaa 10 kilometriä sisämaahan päin), mutta pieni virheellinen risteysvalinta matkalla karttaa ostamaan ja olimme jo matkalla moottoritielle. Muutimme suunnitelmia ja lähdimme auton nokan osoittamaan suuntaan kohti Maspalomasin dyynejä. Matkalla kävimme ostamassa kartan ja jatkoimme Maspalomasiin.

Turhaa oli toivoa, että jokin reitti dyyneille olisi merkitty näkyvästi. Pörräsimme ympäriinsä (navigaattorinkin avulla) ja lopulta päädyimme dyynien lähelle. Auto parkkiin ja jalkaisin kohti dyynejä.

Ensimmäinen hämäys oli se, että kartan 'joen uoma' olikin kuiva kaivanto. Nähtävästi sekin on vain mahdollinen välivarasto ylimääräistä vettä varten, jos sellaista sattuisi joskus jostain tulemaan. Ihan joelta se ei näyttänyt.


Meri ei ollut aivan vieressä, joten ilma tuntui todella kuumalta. 'Joen' toisella puolella pääsimme dyynien makuun. Alussa hiekka oli viileää tai korkeintaan lämmintä. Sandaaleissa ei vielä paahtunut.



Pian hiekka alkoi poltella jalkoja ja päätimme kaartaa takaisin. Helpommin sanottu kuin tehty. melkein jokaisen puskan juurelta löytyi joku mies. Joko erittäin vähissä vaatteista (esim. pyyhe) tai aivan ilman vaatteita. Meri näkyy tuon yläpuolella olevan kuvan yläreunassa, ihan rannassa emme siis olleet. Nakuilevia miehiä riitti kuitenkin muutaman kylän tarpeisiin. Heistä ei kuitenkaan ole yhtä ainoaa kuvaa - täytyyhän kameran linssiäkin suojella ;-)

Ennen kuin löysimme miehittämättömän reitin takaisin, huomasimme ohi kulkevan kamelikaravaanin. Yksikyttyräisten kamelien joukko kuljetti turisteja pitkin dyynejä.



Pensaat näyttivät vihreän harmailta. Läheltä katsoessa näki, miten vihreys jakautui oksien kesken. Säästeliästä puuhaa.



'Joen' varrella kulkevan kävelytien varrella oli suojeltu dyynialue. Sen tuntumassa näyttäytyi liskoja, joista pari kuvaa. Hieman isompia kuin meidän sisiliskomme, mutteivät vielä ollenkaan pelottavia. Ehkä se kuitenkin on mielipideasia. Jälkimmäisessä kuvassa lisko tuulettelee 'jalkapohjiaan'.




2 kommenttia:

  1. Hienoja kuvia jälleen kerran! Itse olin Cran Canarialla ja Lanzarotella jokin aika sitten ja molemmissa paikoissa päädyttiin kyllä johonkin seikkailuun pienien erehtymisien kautta, mutta se toi vain lisää hauskoja lomamuistoja. Valokuvista pidin erityisesti tuosta liskosta. Upea on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Bea!

      Tykkään itse kovasti noista liskoista... :-)

      Poista