Kotona meillä palaa joka ilta lukuisia tuikkuja, melkein kaikki punaisissa tuikkulyhdyissä. Vaikka uusimmat tutkimukset tietävät nimetä kynttilätkin terveydelle haitallisiksi, minun pääkoppani tarvitsee tähän aikaan vuodesta elävää, pehmeää valoa. Siis kynttilöitä. Pimeä vaatii veronsa. Nukunkin öisin mielelläni pitempiä yöunia tähän aikaan vuodesta. Turha kuvitellakaan minua hyperaktiivisena ja superpirteänä näihin aikoihin. Seesteinen hyvä olo kelpaa minulle vallan mainiosti :-)
Seesteistä tiistai-iltaa ja pian alkavaa keskiviikkoa!
Kynttilöitä tarvitaan tähän aikaan vuodesta joka tapauusessa!
VastaaPoistaJa ollanhan me AINA poltettu kynttilöitä! Mitä enään koskaan voi tehdä, kun aina tulee jotain, mitä Ei saa tehä.
Mä poltan kuitenkin kynttilöitä niin kuin ennenkin.
Edellisessä postauksessasi niin ihanaa valoa ja varjoa!
Kiitos, Harakka!
PoistaEn minä kovin helposti saa itseäni kynttilöistä luopumaan. Totta puhuen en kyllä edes yritä ;-) Tunnelmoidaan sillä valolla, mitä milloinkin on...
Värit ovat minulle tärkeitä. Mä vaihdan kännykän teeman (värit) pari kertaa viikossa. Blogin värejäkin aika tiheään. Minusta tuntuu, että mun kuvatkin ovat aika värikkäitä. :) Astma ei tykkää kynttilöiden polttamisesta, mutta poltan kuitenkin lähes joka toinen päivä. Pakko se on jotain piristystä tässä harmaudessa saatava. Mukavaa viikkoa!
VastaaPoistaMinun väreikseni riittävät tavallisesi musta, valkoinen ja beige oikein hyvin ;-) Pidän väreistä, mutta olen huono pukeutumaan niihin tai muuten kuljettamaan niitä mukanani. Mutta nyt tarvitsen värejä ja valoa edes pikkaisen.
Poista