Tunneleita ja rantareittiä

Lainaan tähän Gran Canarian karttaa Lonely planetin sivulta (http://www.lonelyplanet.com/maps/africa/canary-islands/gran-canaria/)

Kirjasin tuon alkuperäisen lähdeosoitteen vielä tuohon kuvaan, jottei tule väärinkäsityksiä. Tästä kuitenkin näkyy osa vierailukohteistamme.

San Agustinista lähdimme ajelemaan kohti Mogania, joka on siis Puerto de Moganista sisämaahan päin. Keli vaihtui nopeasti aurinkoiseksi. Rantareitin kauhuteiden sijaan löysimme ilokseni  sarjan pitkiä tunneleita, jotka oli kaivettu vuorten ali. Puoliso olisi mieluusti ajanut rantareittiä, mutta sovimme, että mennään sitten rannan kautta takaisin hotellille.

Tunneleita oli paljon ja ne olivat pitkiä. Auton kyydistä otetut, hieman heilahtaneet kuvat dokumentoivat kuitenkin tunnelien pituutta.

Tiet kapenivat tunnelien jälkeen ikävästi. Osasin vielä jotenkuten rentoutua, kun tie oli vielä sen levyinen, että siihen oli merkitty kaksi kaistaa. Lopulta tie oli niin kapea, että huomasin vetäväni vatsaani sisään jatkuvasti... Niinkuin se mitään olisi auttanut ;-)

Moganin kylästä oli turismi kaukana, se oli ihka aitoa paikallista elämää.

Kylä oli rinteessä ja korkeuserot olivat melkoisia. Jalkakäytävät olivat kapeita ja välillä ne katosivat vaivihkaa kokonaan, tietenkin juuri jyrkän mutkan kohdalla...

Vuorten rinteet, kauniit (ja vähemmän kauniit) rakennukset ja rehevät kukat antoivat kylälle vahvan leiman. Kadut olivat lähes tyhjiä, olimme paikalla juuri siestan aikaan.

Puerto Ricokin on hallinnollisesti osa Mogania. Moganissa onkin kunnan pääpoliisilaitos.

Takaisin päin lähdimme ajamaan rantareittiä. Ensin kohti Puerto de Mogania ja sieltä rantareittiä ikäviä saaren korkeilla reunoilla kulkevia teitä pitkin. Minä olisin mieluusti valinnut tunnelit, mutta kaikkea ei voi saada. Kun pitkähkön reunalla ajamisen jälkeen olimme MELKEIN Puerto Ricossa, loppu tiepätkä olikin suljettu - ainakin siltä päivää. Puomin ja espanjankielisen kyltin tehosteena tuolilla varjossa, tiellä kuitenkin, röhnötti mies lukemassa lehteä. Ei katsekontaktia, ei minkäännäköistä palvalualttiutta. En uskaltanut edes toivoa, että englannin kielinen keskustelu onnistuisi.

Pääsimme ajamaan koko siihen asti ajamamme rantareitin uudelleen takaisin. Ja sen jälkeen palasimme hotellille kiltisti tunneleita pitkin :-)

Loppuun vielä kuva meitä mainiosti palvelleesta vuokra-autosta. Kilometrejä kertyi kaikkine etsimisineen ja seikkailuineen noin sata kilometriä. Diesel on lisäksi Kanarialla noin 50 senttiä litralta halvempaa kuin koti-Suomessa.