keskiviikko 14. elokuuta 2013

Sade ei saa minua hehkumaan...

Olen tyytyväinen, että näin kolea ja sateinen päivä tuli nyt eikä jokaisena heinäkuun päivänä. Siinä ehkä ne positiiviset näkökulmat tähän säähän. Muuten tämä keli, hämäryys ja viileys eivät saa parhaimpia puoliani esiin eivätkä optimismiani kukkimaan.


Värit katoavat hämärään ja aurinko nauraa totisesti partaansa pilvien takana. Hyvähän sen on pilvien yläpuolella olla säteilevä ja hehkeä...

Tässä on taiottava höyhenen keveä onnellisuuden tunne jostain muualta kuin tästä todellisuudesta. Täytyy pureutua muistikuviin ja haaveisiin.


Onneksi poikani terävät silmät huomasivat pihalta jotain mieltäni piristävää viikon verran ajamattoman ruohon seasta. Kuvasin ensin yläkerran ikkunasta, mutta matkaa oli ihan liikaa. Kun hiivin pihalle, se oli jo kuullut tuloni ja 'piiloutunut' ajamattoman nurmikon sekaan. Pieni se oli, ihan pirpana. Vaan mieleni piristyi hetkessä :-)




8 kommenttia:

  1. Pimeimmänkin pilven takana paistaa aurinko :) Suloinen pikkupupu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä yritän säilyttää uskoni aurinkoon... Pupu oli pieni ja ihana :-)

      Poista
  2. Muistikuviin ja haaveisiin onkin mukava paeta....)
    Pupu on söpö, mutta ensimmäinen kuva on minun suosikkini!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään tuosta ensimmäisestä :-) Se on aurinkoisen päivän kuva Vanajan rantareitiltä.

      Poista
  3. Olen melkein joka päivä nähnyt rusakoita tämän viikon aikana omalla pihalla tai työpaikan läheisyydessä. Isoja ja pieniä! Sadepäivinä tulevat rouskuttamaan nurtsilta voikukkaa ja näemmä myös tippuneita omppuja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä ne ovat sitten olleet, kun täällä ei ole näkynyt ;-)

      Poista
  4. Viellä on kesää jäljellä, uskon mä :) Ensimmäinen kuva on kuin toive siitä. Hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä jatkuu - tänään oli jo valoisampaa. Kauniit värit ja isot perhoset ovat vasta aloittamassa :-)

      Poista