Jannen jalasta taisi välillä vetää suonta, sillä se oli minuuttitolkulla koipi suorana leipäpalasia vedestä maistellessaan. Poikaset ovat kaukana lentokykyisistä, siivet ovat vielä mahdottoman pienet. Toivottavasti kesä ei lopu kesken...
lauantai 3. elokuuta 2013
Aino ja Janne perheineen
Kävin joutsenlammella Aulangolla tapaamassa Aino- ja Janne-joutsenia. Viimeksi käydessäni neljästä poikasesta kaksi oli kadonnut. Oli iloista huomata, että nuo kaksi jäljelle jäänyttä poikasta olivat kovin terveen oloisena kasvamassa isommiksi.
Jannen jalasta taisi välillä vetää suonta, sillä se oli minuuttitolkulla koipi suorana leipäpalasia vedestä maistellessaan. Poikaset ovat kaukana lentokykyisistä, siivet ovat vielä mahdottoman pienet. Toivottavasti kesä ei lopu kesken...
Jannen jalasta taisi välillä vetää suonta, sillä se oli minuuttitolkulla koipi suorana leipäpalasia vedestä maistellessaan. Poikaset ovat kaukana lentokykyisistä, siivet ovat vielä mahdottoman pienet. Toivottavasti kesä ei lopu kesken...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihmellistä että tuommoisista töppösiivistä ehtii kasvaa lentokykyiset.
VastaaPoistaAino ja Janne ovat perheen teon kanssa aina myöhässä. Varmasti osittain siksi, että ne tuodaan Aulangolle niin myöhään. Viime vuoden poikue ei selvinnyt kesästä. Sitä edellisen kesän poikasista en ole varma, ehtivätkö lentokykyisiksi. Ja jos eivät, mitä sitten tapahtui.
VastaaPoistaEn jaksa uskoa, että nämä ehtivät lentokykyisiksi, etenkään, kun vanhemmat eivät lennä eivätkä ole edes opettamassa poikasiaan. Hieman ristiriitaisesti suhtaudun itse noihin joutseniin, vaikka itse ovatkin syyttömät kohtaloonsa...