Tietysti siinä vaiheessa, kun näin sen, kamerassani oli laajakulmaobjektiivi, joka olisi vain pienentänyt lintua kuvaan entisestään. Kun sain vaihdettua laajakulman tilalle telen, lintu lehahti lentoon pois näköpiiristäni
Onneksi neiti-etsivämäinen hiippailu lähistöllä kannatti ja sain linnun uudestaan näköpiiriini. Kuvat eivät ole mainioita, mutta kokemus oli sitäkin suurempi :-)
Hienoa, eikö olekkin upea tunne kun tuon "mystisen" linnun näkee saati sitten vielä saa kuviin. Onneksi löysit uudestaan, kuvat ovat hienoja.
VastaaPoistaAivan mieleittömän upea fiilis :-)
PoistaSitäpaitsi tämänkin linnun olen ensimmäisen kerran nähnyt sinun blogissasi. Meriharakka oli se toinen lintu, jonka opin sinun blogisi kautta ja itse sitten myöhemmin vasta törmäsin siihen - tunnistaakseni sen saman tien ;-)
Kiitos siis sivistyksestä :-)
Hienot kuvat!
VastaaPoistaToivottavasti onnistun itsekin joskus näkemään koskikaran luonnossa.
Kiitos, Sussi!
PoistaEi, kun koskille vaan :-)
Kosket ovat muutenkin hurmaavia paikkoja, joten niillä käynti kannattaa aina!
Hyvin olet onnistunut. Kuulitko laulua?
VastaaPoistaKiitos, seita!
PoistaEn kuullut laulua. Olin kyllä niin innostunut, etten olisi varmaan rekisteröinyt päässäni mitään ääniä, vaikka niitä olisi kuulunutkin :-) Ensi kerralla pidän korvanikin auki...
Hienoja kuvia! Itse olen tällä hetkellä talven Barcelonassa, joten on jännä katsella blogistaniassa olevia luontokuvia Suomesta. Valo on siellä hyvin kaunis -vaikka onkin hämärää. Päivänvalossa saa upeita kuvia, värit loistavat kauniisti. Täällä kirkas aurinko syö sävyjä, vaikka muuten onkin ihanaa :)
VastaaPoistaKiitos, Matkatar!
PoistaValo vaihtelee. Kehnoimpien valaistusten kuvia kukaan ei varmaan viitsi laittaa tänne muista masentamaan... Kyllä minulle sellainen kirkaskin aurinko kävisi oikein hyvin ;-=
Siis ;-)
Poista