Tänään loukkasin työmatkalla jalkani ja nyt minun pitäisi hoitaa ja lepuuttaa sitä vielä huominenkin päivä. No, ei sillä ole kiva kävellä, joten mieluusti lepuutan.
Se on kumma, mieten mieli sekottuu keskelle arkea töksähtävästä yllättävästä tilanteesta. Työmatkatapaturman raportointi vaati todellista keskittymistä. Tilanteen kuvaaminen viralliseen dokumenttiin oli hämmentävää, kun ei tiennyt, missä persoonassa itsestä pitäisi siinä kertoa.
Paluumatkalla kotiin aurinko häikäisi ihanasti. Laitoin silmäni kiinni (istuin siis junassa, en ajanut autoa) ja nautiskelin valosta ja sen väreistä luomien läpi. Huomiseksi luvattu vielä aurinkoista, lauantaiksi lumisadetta. Saas nähdä, miten oikein tai väärin olen tällä kertaa tulkinnut säätiedotuksia ;-)
Hienoja pitsikuvia kaikkina sävyinä! Parenemisia!
VastaaPoistaKiitos! Ja kiitos :-)
PoistaParanemista. Nuo tapaturmat ovat ikäviä.
VastaaPoistaKiitos, Tiitsa! Vaikka jalka loukkaantui, suurimmat vauriot taisivat tulla pelästyksestä ja pinestä järkytyksestä. Puskista tulleet ikävät yllätykset jäävät aina kaivelemaan.
Poista