Häijy ja äkäinen kevätflunssa on järjestellyt aikatauluni ja viikonloppuohjelmani uusiksi. Eipä noita isoja suunnitelmia ollut, mutta tämän päivän kauniissa kelissä olisi kyllä ollut aineksia valokuvaamiseen. Sen sijaan olen tyytynyt pari päivää lähes tulkoon vain ja ainoastaan nukkumiseen...
Herneen versot puskevat päätään jo mullan läpi ja kesäkurpitsan taimetkin ojentelevat itseään pinnalle. Pieni ohrapurkki kasvaa korkeata vihreää. Nuo riittävät piristämään oloani tässä kaiken keskellä :-)
Ihmettelen Pohjois-Korean uhoamista ja sotaisaa esiintymistä, minkä hereillä ollessani ehdin. Sodan lietsominen on äärettömän epämukavaa - ja jotenkin jälkeen jäänyttä. Minun mielipiteeni ei kuitenkaan paina, joten tässä on tyytyminen voimakkaampien tahojen viisauteen ja neuvotteluherkkyyteen.
Oikeassa elämässä törmää silloin tällöin ihmisiin, jotka käyttäytyvät kuin Pohjois-Korea. En ymmärrä heitäkään. Hajoita ja hallitse -periaate ei ole missään toiminut pitkällä tähtäimellä - onneksi.
Pohjiois-Korea ei kuitenkaan vaikuta minun arkeeni tänään eikä huomenna. Pyrin siis keskittymään johonkin positiiviseen. Kuten parantumiseen ;-) Huomenna täytyy olla jo astetta parempi päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti