torstai 19. joulukuuta 2013

19. luukku

Joulutouhut hiipivät - tai siis vyöryvät - arkeeni. Eilen illalla alistuin käymään kaupoissa pukin uskollisena pikkuapurina. Ei sujunut, ei. En löytänyt juurikaan, mitä halusin, mutta kynttilöitä riittää nyt tässä perheessä jouluun asti vaikka kuinka polteltaisiin niitä urakalla ;-)

Kamera oli mukana töissä. Ihan turhaan, jos matkustelua Hämeenlinnan ja Helsingin välillä ei lasketa mukaan. Eikä sitä kannata laskea, sillä kamera on käynyt Helsingissä varsin usein.

Ei uusia kuvia siis, mutta leikittelenpä oman koirulaisen pukemisyrityksillä, joita olen valkokuvauksen nimissä harrastanut. Koira on alistunut ja ollut nöyrä, mutta harvemmin näyttänyt kukoistavalta. Pitäisiköhän sitä jo oppia, ettei hänestä ole rekvisiitaksi ;-)

Kaikkea sekin koirarassu on näiden vuosien mittaan kärsinyt. Tässä vain pieniä maistiaisia...











14 kommenttia:

  1. No, on vaikka mitä kostyymiä kokeiltu! :)

    VastaaPoista
  2. Pinkki lippis sopii parhaiten ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli yksi itsekkäistä huvitteluprojekteistani ;-) Onneksi koiran ei tarvinnut kärsiä kauan. Hellittelin sitä kyllä sitten senkin edestä :-)

      Poista
  3. Voi sitä ihanaa koiruutta. Mukavaa joulunodotusta hänelle ja emännälleen.)

    VastaaPoista
  4. Voi kun suloinen hauveli, ihanat asusteet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sisko!

      Vain takki on oikeasti tarpeellinen kovimmilla pakkasilla. Edes enkelin siivet eivät ole oikeasti tarpeellisia ;-)

      Poista
  5. Hauskoja kuvia söötistä koirasta. Toppatakkikuva on valloittavin! Luminen partakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marja!

      Toppatakki on tarpeellinen tulipalopakkasilla. Sitä on kuitenkaan hyödytöntä selittää koiralle. Ensin se kieltäytyy liikkumasta, mutta kun päästään vauhtiin, se unohtaa takin aina kokonaan :-)

      Poista
  6. Voi mikä illan piristys...mitä ilmeitä ja touhua ;)

    Tuo kuva sinisen pipon kera on kyllä ihan paras...kärsivällinen koirakaveri sinulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hanna!

      Sininen pipo on neulottu aikoinaan sairaalaan syto-pipoksi eli sytostaattihoitoja saaville. Tuttu järjesti sellaisen upean keräyksen, johon pipon neuloin (siinä on bambua, joten se on kovasti iholle miellyttävää materiaalia). En kuitenkaan ehtinyt toimittaa sitä silloin keräykseen. Nyt pipo odottaa uutta keräystä. Halusin piposta kuvan itselleni, joten koira sai toimia mannekiinina. Ja onhan tuo kärsivällinen - ihanan kärsivällinen :-)

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Niinpä niin ;-) Vähemmän onnellisia, paitsi jouluinen haukku-ulvontakuva.

      Poista