Siililempeä ilmassa

Alkukesästä pihassa kaksi siiliä yritti löytää yhteistä säveltä. Kyykin pitkään vieressä nähdäkseni kaiken. Mutta tuhinan ja ympäripyörimisen tasolle se jäi. Aivan aikaansaamatonta touhua :-)

Eipä sitten tänä kesänä ole siilinpoikasiakaan näkynyt. Vaikka meidän 'luonnontilaisessa' pihan takaosassamme ei varmasti huomaisi mitään, vaikka siellä mellastaisi montakin siilipesuetta.

Pihan takaosa on jäänyt kovin hoitamattomaksi sen jälkeen, kun sieltä pari vuotta sitten löytyi kokonainen pesue orpoja siilinpoikasia. Kun emo todella osoittautui kuolleeksi, ei niitä poikasia oman onnensa nojaankaan voinut jättää. Siinä se kesä keinoemona menikin. Hurmaavaa, vaikka jokseenkin voimia vievää aikaa...

Siilejä seurailemme edelleen tarkasti koko perhe. Pihan takaosassa ei enää arvaa leikata ruohoa enää ihan tuosta vain. Aina pitää ensin varmistua, ettei siilejä ole liikkeellä. Orpojen siilinpoikasten lisäksi ilmaiseen ulkoruokintaan ilmoittautuivat jotakuinkin kaikki muutkin lähialueen siilit. Joten ruokittavaa riitti - joka ilta :-)