Kuvasin ensimmäistä kertaa salamointia. Säädöt eivät olleet ihan kohdallaan, muttei ollut salamakaan. Komeiden ja jäntevien salamaniskujen sijaan taivas vain vilkkui ja välähteli. Kuvasta ei tullut sellainen kuin halusin. Siitä tuli ihan erilainen. Itse asiassa fiilis välittyy hyvin.
Valokuvan upeus on ajan pysäyttäminen. Se, mitä silmä ei muuten erottaisi, näkyy selvänä tai epäselvänä valokuvassa. Ja kun erityisesti tilannekuvia ottaa paljon, jokin niistä on tavallisesti jo lähellä onnistumista.
Jollei kuvasta olekaan muille esiteltäväksi, se voi avata omia silmiä ja kiihottaa omaa tiedonnälkää uudelle tasolle. Tulee otettua selvää asioista, joiden olemassaolosta ei muuten olisi aavistustakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti