sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Yllätyksiä päivän mittaan

Sunnuntai tuntuu nykyisin olevan viikon vauhdikkain päivä. Onneksi päivään suotiin hetki kevyttä auringonpaistetta, niillä energioilla ei vauhti haittaa :-)

Kuvausreissulla tuli räpsittyä kuvia oikein olan takaa, ihan vain varmistelin, että jokin ainakin onnistuu. Törmäsin hieman yllättäen koskikaraan ja ensin hiipparoin sen perässä ilman kamerajalustaa. Toisella kierroksella otin jalustan mukaan, ei se kuvaaminen sen kanssa ollut yhtään vaivalloisempaa.

Tämä oli siis elämäni toinen koskikara ja nyt ihan kaupunkiasutuksen kupeessa. Vastavalokaan ei auttanut kuvaamista, mutta ei se sitä hidastanutkaan ;-)

Kuvat ovat vielä käymättä läpi, yhden sieltä bongasin tähän 'hätään'.


12 kommenttia:

  1. Hienosti onnistuit, kaunis heijastuskin kullatusta vedestä "kaupan päälle" ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tiitsa!

      Heijastus oli kiva, täytyy myöntää :-)

      Poista
  2. Ihana tuo kullankajoinen vesi! Vähän vaihtelua talviseen värikarttaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Häivähdys!

      Auringon valo taittui osittain pilvien läpi ja oli hieman pehmeää. Sitäkin vain lyhyen ajan. Mutta onneksi oli sitä valoa :-)

      Poista
  3. Onpas upea otos? Mistä sä tämän bongasit? Me pörrättiin tuolla Tyrvännön ja Lepaan suunnalla tänään. Enempi tuli autossa istuttua kun varsinaisesti kuvattua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tillariina!

      Katinalasta löytyy tämmöinen pienoisjoki, joka lähtee Katumajärvestä. Saman virtauksen kohdalla käyn talvisin sorsia kuvaamassa.

      Poista
  4. Upea kuva koskikarasta. Tuo heijastus, veden väri ja väreily.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, seita!

      Olosuhteet olivat kieltämättä aika hyvät :-)

      Poista
  5. Tajuttoman kaunis kuva! Tää on jo komas kerta, kun tulin katsomaan uudestaan. Tuon jos sais tauluna, niin siinä silmä lepäisi..

    VastaaPoista
  6. Komea kuva! itsekin onnistuin eilen ensimmäistä kertaa näkemään karan luonnossa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sussi!

      Ja onneksi olkoon! Minähän olen kahdella kerrallani jo vanha konkari ;-)

      Poista