Tarkensin kuvan ensin ikkunan kuratäpliin. Istun Pasilassa neljännessä kerroksessa ja silti ikkunan kuivuneet pisarajäljet ovat kuraisia...
Kokeilin, josko paremman kuvan saisi tarkentamalla kuvan etualalla olevaan talon rumilukseen. Eipä tullut hääppöistä jälkeä siitäkään.
Ja sitten valoisa hetki olikin jo ohi. Mutta minä hymyilin kuin Naantalin aurinko - niin nopeasti valon pilkahdus sai mielialani nousemaan :-)
Auringon pilkahduksen näin viime viikonloppunakin....
On tämä vaan säälittävää... :(
Onneksi sentään niinpäin, että innostuit (niin minäkin tänään) olisi ihan kamalaa, jos auringon nähdessään toteaisi lakoonisesti, "kohta se kuitenkin katoaa" ;) Uskotaan kohta (jossain vaiheessa) paistavaan aurinkoon ja sitä sitten kestää ja kestää ;)
VastaaPoistaKyllä se sieltä... ;-) Kiitos rohkaisusta!
VastaaPoistaEi säälittävää, vaan inhimillistä, valoa kaipaa jo kovasti ja onneksi se välillä edes pilkistää. Ajattele, kohta on jo maaliskuu ja sehän on jo selkeästi kevätkuukausi....=)
VastaaPoista