maanantai 8. marraskuuta 2010

Kaatumista - Falling down

Tänään olen hankkinut - tai saanut - monta mustelmaa. Yritin kehittää tähän kertomusta, jonka mukaan rappuset olivat vihamielisiä ja heittivät minut niille selälleni. Mutta eihän se olisi ollut totta ;-) Ihan itse kaaduin ja liukkailla sukilla ja selkäni tuella surffasin liukkaat raput ihan alas asti. Ja sattuihan se.

Ensin sattui. Sitten sattui vähän enemmän. Ja pitkin päivää löytyi kropasta lisää kipeitä kohtia - no, nenää ja varpaita ei satu.

Käsivarsissa kukkii jo monta mustelmaa, selkään tulevat mustelmat tarvitsevat kypsyäkseen vähän enemmän aikaa. Kivuista päätelleen niitäkin tulee riittämään. Koko päivän olen äimistellyt sitä, miten tässä mäin pääsi käymään. En edes kiirehtinyt rapuissa.

Kaikki kroppani jäsenet kuitenkin liikkuvat ja tuntevat. Mitään pahempaa ei siis varmastikaan ole tapahtunut.

Tyydyinpä siis illalla kuvaamaan kauniisti paikallaan pysyvää kynttilää. Kyynärpäihin hieman sattui, kun nojasin pöytään, mutta muuten meni hyvin. Löysin kynttilän heijastuksenkin :-)


Kamerassa heijastus näytti vain epämääräiseltä valotuhrulta, mutta sehän onkin ihan selvästi (?) ylösalaisin heijastuva liekin kuva.


Sama ilman heijastusta.


I fell down on my back in the stairs in the morning. I didn't break any bones, but I am aching about everywhere. I don't recommend anyone to follow my excample...

I took a couple of photos of a candle. The first photo has a candle flame reflection upside down. The second photo is more a classic one. No reflection in it.

5 kommenttia:

  1. Aih, minäkin tulin kerran jyrkät vintin portaat jyristen alas ja päädyin sementtilattialle pyllylleni. Kesti tosiaan sekunti, pari, ennen kuin pääsi ensimmäinen voihkaisu. Sattui ihan vietävästi! Toivottavasti olosi helpottuu pian.

    Olen muuten juuri täällä Hämeenlinnassa, mutta edelleen viikonloppuna alkaneen flunssan kourissa. Toivotaan, etten joudu koko viikkoa viettämään sisätiloissa! Mieli tekisi kierrellä siellä täällä tätä ihanaa kaupunkia katselemassa. :)

    VastaaPoista
  2. Toivon, että pääset flunssaltasi liikkeelle. Ja toivottavasti aurinko pilkahtelee iloksesi! Kivoja paikkoja riittää, kunhan aikaa ja säätä löytyy :-)

    VastaaPoista
  3. Oikein säikähdin puolestasi! Oli onni onnettomuudessa, kun ei käynyt pahemmin, vaikka mustelmissakin ón kipua ja kestämistä!

    VastaaPoista
  4. Voi harmi, onneksi ei mennyt luita poikki, mutta varmaan kauan ovat paikat arkana. Toivottelen pikaista paranemista♥

    VastaaPoista
  5. Sirkka: oli hyvä, ettei käynyt pahemmin. Poikani tuli nostamaan minua ylös kuullessaan aiheuttamani ryminän. Kun totesin, että onneksi en halvaantunut, hän totesi kuin teini vain voi todeta: Onneksi ei käynyt niin. Muuten joku joutuisi heittämään mut töihin, kun enhän mä enää mihinkään linja-autoon ehtisi...

    No, sitten vähän keskusteltiin asioista vähän enemmän ;-)

    Manteli: Onneksi särkylääkkeet on keksitty. Niin kauan kuin ei liiku, on melkein tuskatonta ;-)

    VastaaPoista