Satoa

Huomiselle aamupäivälle ja sunnuntain iltapäivälle Iltalehden ja Forecan säätiedotukset lupaavat tänne Hämeeseen puolipilvistä. Oivallista kuvauskeliä siis, pukeutua silti kannattaa, kesälämpöisiä ei ole enää luvassa.

Viime viikonlopun sienisaalis näytti komealta. Ennen kuivatusta siis ;-)

Kuivatuksen jälkeen niitä oli jäljellä enää kourallinen. Tänä viikonloppuna voisi käydä taas sen verran metsässä, että voisi elää sienisadon toivossa.

Muutama kunnon kokoinen suppilovahvero on joukossa, mutta muuten olivat pienen pieniä. Eihän niitä silti voinut metsäänkään jättää. Siivoustyö on pienten sienten kanssa vaan huomattavasti aikaa vaativampaa puuhaa kuin isompien. Mutta ihan itse kerättyjä, aika ylpeä olo siis aloittelevalla sieniharrastajalla :-)

Metsässä kauniina päivänä

Tänä iltana täällä sataa. Se on armollinen lupa touhuta eilisen aurinkoisen kelin metsäreissun kuvien kanssa. Menin eilen metsään kuvaamaan ja otin sienestysvälineet mukaan, josko suppilovahveroita löytyisi. Ei löytynyt. Olen tuore sienestäjän alku, eikä suppisten löytäminen ole minulle helppoa. Mutta kamera olikin siksi mukana, että kuvaaminen ja luonnon ihaileminen sai olla reissun päätavoite.

Toisaalta, kun metsässä alkaa katsellaan metsästää valon välkettä, suppiksia ei muista aina edes etsiä. Lähimetsässä (pieni metsä kaupungin sisällä) ei ole hirviä, joten siellä ei ole myöskään hirvikärpäsiä. Siksi menen sinne mielelläni näin syksylläkin. Hyttysiä oli jäljellä enää muutama vierailija.

Kuusimetsän keskeltä löysin kaksi kanttarellia (koivuvyöhykkeitä on seassa paikka paikoin). Ensimmäinen kanttarelli kasvoi yhden juuren alta sen molemmin puolin. Sitä en saanut mukaani. Toinen kanttarelli löytyi myöhemmin. Sillä ei paljon juhlita ;-)

Mutta metsä oli kaunis ja vajaan kolmen tunnin lenkki oli mahdottoman rauhoittava. Varsinaista meditaatiota sellaisenaan...