Kiss my ...

Rusakot eli kotoisesti puput viihtyvät pellolla ja pellon vieressä. Porkkanasalaattibaari on vielä perustamatta, joten on ihan oma syyni, etteivät ne suhtaudu minuun ja kuvausyrityksiini ollenkaan myötämielisesti. Onko jollakulla pikareseptiä rusakon kesyttämiseksi? ;-)

Noissa rusakoissakin on selvästi luonne-eroja. Arimmat pinkovat karkuun todella herkästi, kun muut jäävät vielä ruokailemaan. Seuraava kipittelee pois samassa vaiheessa kun joku jää vielä matalana piileskelemään. Viimeiseksi luovuttaa se matalana väijyvä, jos menee liian lähelle. Huonolla tuurilla se lähtee aivan väärään suuntaan eli kohti aurinkoa. Kuvaaminen ei helpotu silloin yhtään.

Mutta pupujen peppuja on tullut tuijoteltua viime aikoina enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Siitä tarjonnasta riittää hitunen muillekin ;-)

Naapurin karvainen tyyppi

Seurasaari jatkuu seuraavassa postauksessa (jollei mitään pakottavaa tule tärkeyslistalle sen edelle ;-)). Tässä naapurin karvainen kaveri, jota yritän saada kuvattua. Pitäisi ehkä keksiä sopiva kuvauspalkkio, jolla sen saisi 'kesytettyä'. Tai sitten vain yritän jääräpäisesti, kunnes joko onnistun tai annan periksi. Kiehtova tyyppi arkisesta ulkomuodostaan huolimatta ;-)