Harjoittelua - Practising

Sorsat lentävät ja laskeutuvat. Kävelevät, lentävät ja laskeutuvat. Yhä uudelleen. Niiden laskeutuminen takaisin lampeen on hellyyttävä näky. Sitä tunnetta ei edes kuva voi välittää. Osa lennoista on paluuta pellolta, jossa ovat olleet  syömässä. Malttavat aina kävellä sinne äärettömän hitaasti tien poikki autoilijat hermostuttaen. Takaisin on aina kiire. Silloin lennetään.

Joskus lähtevät ihan lammesta suoraan lentämään. Kerran pelästyivät sateenvarjoani. Joskus lähtevät ihan muuten vaan. Lammesta lähtuessään lentävät kauemmaksi ja palaavat vasta paljon myöhemmin.

Harjoittelevat muuttoa varten, luulisin.

Mallards fly and land. Walk and fly and land. Time after time.

Landing is always beautiful. Sometimes they fly back from a lunch visit in a field. Sometimes they just fly for fun. Or they prepare themselves for moving somewhere else. This pond freezes every single winter. They have move at some point.

Ihme - Miracle

Ripaus matalalta tulevaa ilta-aurinkoa, hieman vettä sorsan alle ja pala kaunista ruskaa. Siinä on ihmettä kerrakseen.

Kaunista :-)

Pinch of evening sun, some water where the mallard can swim and a little piece of fall colours. That's enough to form a miracle!

Beautiful :-)

Se on kai sitten totta - I suppose it must be true

Meillä on ainakin ollut tänään täydellisen syksyinen sadekeli. Sade on voimistunut vähitellen ja nyt sataa jo kaatamalla. Kerran olen käynyt lehden hakemassa ja samalla koiran pissittämässä. Toisen kerran olen käynyt ulkoilemassa koiran kanssa pienellä lenkillä lammen ympäri. Koiran ilma siellä!

Syksyn tulo on kai sitten pakko hyväksyä. Voisi teeskennellä, että tuo on kesäsadetta, jollei illalla olisi jo niin hämärää. Ja jos luonto ei kuivan kesän jälkeen kielisi koko voimallaan, että TULEE SE SYKSY NYT!

Puiden lehdet tuntuvat irtoilevan herkästi. Olenpa muutaman vaahteran nähnyt levittelevän punertavia lehtiäkin.

Mutta jos syksyn tulo muuten meinaa masentaa, ei tarvitse kuin miettiä aamuista heräämisen hetkeä, kun joku yli sadasta sorsasta jaksaa huutaa komentohuutoaan niin kovaa, että se kuuluu makuuhuoneeseemme asti. Siinä alkaa väkisinkin hymyilyttämään :-)

It's been a perfect autumn day with lots and lots of rain. I've been out only twice today - both times with the dog.

I suppose I just have to accept the fact that autumn is here. I could pretend that this is only a usual Finnish rainy summer, but it is too dusky in the evenings. And the nature is SCREAMING in all possible ways THAT IT REALLY IS AUTUMN!

Fortunately the mallards are near. You cannot help feeling happy when the first thing in the morning you can sense is the huge noise of a loud mallard :-)